43
SISÄLLISSOTA MIKSI JA MITÄ SIITÄ SEURASI
rakenteesta ja funktionaalisista piirteistä. Tä-
mä korostui 1900-luvun alun hierarkkisessa,
poliittisesti ja diskursiivisesti dynaamisessa
yhteiskuntatilanteessa. Osin tutkimuskirjalli-
suuteen ja empiriaan pohjaten sekä osin hy-
poteettisesti esitin, että sodan punaista osa-
puolta yhdisti kollektiivisen köyhyyskoke-
muksen ja sosialismin diskursseihin pohjau-
tuva luokkayhteiskuntakokemus. Sodan val-
koista osapuolta puolestaan yhdisti sääty-yh-
teiskunta-ajatteluun ja fennomaniaan liitty-
viin diskursseihin pohjautuva kansallinen yh-
teiskuntakokemus. Keskeisin tutkimuskysy-
mykseni oli se, missä määrin nämä kaksi eri-
ävää yhteiskuntakokemusta vaikuttivat niiden
diskurssien muotoon ja sisältöön, jotka ovat
nähtävissä sodan kulttuurisina taustatekijöinä.
Luokkayhteiskuntakokemuksen keskeinen
sisältö oli köyhälistön ja paremmin toimeen-
tulevien välinen dikotomia. Omaa ryhmää
yhdistävä tekijä oli köyhyyden ja raskaan
työn kokeminen. Tämän ajattelumallin kol-
lektiivinen luonne ja merkitys korostuivat
1900-luvun alussa; aikana, jolloin yhteiskun-
nan alarakenteiden parissa tapahtui laaja siir-
tymä köyhyyden ja huono-osaisuuden hyväk-
syvästä ajattelutavasta näitä tekijöitä kyseen-
alaistavaan ajattelutapaan.
1
Esimerkkinä nuo-
ren porilaisen naiskertojan päiväkirjamerkintä:
Oi miten ikäviä kuuluu, vaan jos se on
totta ja tapahtuu, niin silloin on työväellä
sanoin kuvaamaton kauhia elämä edessä.
En kiroa luojaa, en kiroa en, vaan mä ki-
roan kohtaloa, minä kiroan valtoja tyran-
nien. Oi elämä, sinä olet pelkkä helvetti,
jos vain tuonela on köyhällä kansalla kur-
jempi olo kuin maanpäällä, niin minä ki-
roan luojaakin. Mitä tarvitsee luoja toisel-
le ihmiselle suuria kalleuksia antaa, toinen
raukka ei saa leipäpalaakaan suuhunsa,
onko tuo luojan tahto.
2
Valkoista osapuolta näytti yhdistävän kansal-
lisen kulttuurin merkityksen korostaminen ja
siihen liittyvä nationalistinen sekä uskonnol-
linen retoriikka. Yhteiskunnan rakennetta ja
sen muutoksia tarkasteltiin kulttuurin ja kan-
sakunnan merkityksien korostamisen kautta.
Tällaisessa nationalismissa kansakuntaan kuu-
luminen nähtiin kohtalona, joka edeltää muita
etu- ja hyötypohdintoja.
3
Hyvä esimerkki on
nähtävissä nuorille valkoisille rintamamiehil-
le lähetetyssä kirjeessä:
Toivon, ettette ole lähteneet taisteluun
ajattelemattomuudesta tai seikkailunhalus-
ta, vaan vakaassa pyrkimyksessä palvella
isänmaatamme vaaran hetkenä. Jumala siu-
natkoon teitä siinä aikomuksessa ja anta-
koon ne ruumin ja sielun voimat, mitä sii-
nä taistelussa tarvitaan! Älkää lähtekö
taisteluun kostomielessä, sillä se mieli kos-
taa takaisin, vaan taistelkaa ainoastaan oi-
keuden, totuuden ja tosivapauden puoles-
ta, sillä silloin taistelette samalla Jumalan
ja Hänen valtakuntansa puolesta.
4
Nämä yhteiskuntakokemukset edustivat toi-
siinsa nähden monilta osin ääripäitä. Ajan ko-
keneet olivat vaihtelevassa määrin niihin si-
toutuneita sekä saattoivat sisällyttää ajatte-
luunsa elementtejä molemmista. Sosiaalisten
Punaisen hallinnon asiamies Helsin-
gistä. Kuva: Työväen Arkisto.